maanantai 7. huhtikuuta 2014

Universal Studio Japan


Heissan!

Musta tuntuu, että tää päivitys ei paljon sanoja tarvii, sillä kuvat kertoo enemmän. Seikkailupäivän kohteena oli siis Universal Studio Japan. Lähettiin porukan matkaan ihan vailla minkäänlaisia olettamuksia ja saatiin yllättyä positiivisesti. Oon aina halunnu päästä käymään Disneylandissa,joten kun päästiin porteista sisään olin aivan haltioissani. Voiko olla mahtavampaa kuin teemapuistot?! Porukka päätti sitten heti alkumetreiltä karistaa jyvät akanoista ja ensimmäisenä oli suunnattava suurimpaan vuoristorataan jonka koko puistosta saatto löytää. Ensimmäisen kierroksen aikana luultiin kuolevamme ja laitteesta noustessamme jalat meinasi alta pettää, mutta samalla sisäiset lapsemme kaivautui esiin ja nautittiin aivan suunnattomasti tuosta hurjasta kyydistä ja vaati lisää. 

Meiän seurueemme on sekalainen ja koostui tälläkertaa ranskalaisista, meksikolaisista, columbialaisista, amerikkalaisesta, ruotsalaisesta ja japanilaisesta.

Pojat valmiina kohtaamaan teemapuiston huvit!
Valitettavasti tällä reissulla vain 2/3 suomalaisesta pääs matkaan mukaan.
Ihastuttavan sekopää japsiystävämme Masa menossa mukana.
Tytti-san ja Juan-san valmiina koitokseen. 
Jos joku ei tiedä mikä Universal Studio on niin kyseessä on siis teemapuisto, jossa on tässä tapauksessa erilaisia eri elokuvien pohjalta tehty vuoristoratoja ja huvipuistolaitteita. Käytiin seikkailemassa muun muassa Jurassic Parkissa, palattiin tulevaisuuteen, pelastettiin maailmaa Terminaattorin mukana ja taisteltiin pahiksia vastaan Hämähäkkimiehen kanssa. Kyseinen puisto on rakennettu eri elokuvien pohjalta ja jos hyvin käy saatat törmätä joihinkin hahmoihin matkallasi. 

Anu olis halunnu Abbyn kanssa samaan kuvaan, mutta pieni japsityttö keskes ensin.
Juan löys uuden ystävän Zoesta.
Vaikka et sattuiskaan tapaamaan puistossa oikeita hahmoja, voit törmätä useisiin ystäviin mahtavine päähineineen aivan kuten Mathias.
Menossa isoimpaan vuoristorataan. Tässä vaiheessa vielä porukkaa nauratti. 
Vincent löyti itelleen naisen!
Iloisia ryhmäkuvia japanilaisten kanssa. 
Meksikon ja Columbian poijjaat Adrian ja Juan 
Adrian ja Tytti tappajahain kanssa.  
Mitkäs pienet pallerot ne sieltä löytyykään!
Käytiin Tytin kanssa rohkeina moikkaamassa ystäväämme tappajahaita! 
Hei me löydettiin myös ystävämme Carlos matkaan mukaan.
Perus posetus Spidermanin kanssa. 

Matkalla Jurassick parkkiin. Kaikkia nauratti vielä tässä vaiheessa, kun ei ollut tiedossa, että seuraavassa laitteessa tullaan kastuman. 
Siellä ne pienet taas posettelee. 
Vincent, Jordana, Juan ja Etienne.
Toinen pakollinen posetuskuva yhdessä Hämähäkkimiehen kanssa. 
Ei osattu päättää kumpi nyt tota Hämähäkkimiestä pääsee oikeen pussaamaan niin pussattiin nyt sit molemmat.
Tytti löyti maasta tyhjän Hollywood tähden ja päätti, että tuossa tulee vielä joku päivä lukemaan Tutti- Frutti
Carlosin ja Spidermanin kanssa menossa pelastamaan maailmaa. 
Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa oi jospa oisit saanut olla mukana...
Juan aatteli joutessaan jöllästä yhen japsivauvan matkaansa. 
Kesken päivän vähän sade pääs yllättämään, mutta onneks se ei menoa haitannu. 
Meillä on hymy huulilla, vaikka taivas itkee. 
Täällä sitä äiti nyt ollaan. 
Paikka oli myös äärimmäisen kaunis illalla kaikkien valojen myötä. 
Löydettiin vihdoin ja viimeiän itekki näitä hattuja. 
Oottakaa vaan kun Suomeen takasi päästään nii pidetään noita jatkuvasti päässämme! 
 Näitten ihmisten kanssa jokainen päivä on erillainen, eikä todellakaan pääse tylsyys iskemään! Ihan mahtava päivä takana ja sekä naurulihaksia että äänihuulia on koeteltu kaiken tän naurun ja kirkumisen myötä. Tässä oli taas yksi seikkailu. Palaillaan toivottavasti pian taas asiaan ja päivitellään muistakin seikkailuista teille.

Kiitos kaikille reissussa mukana vaeltaneille!
Rakkain terveisin
Anu ja Tytti 

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Vihdoinkin vapaaa!




Heipsansaa pitkästä aikaa! 

Nyt tulee varmaan mukava pläjäys blogitekstejä, koska meillä on vihdoin aikaa! Muutama viikkohan tässä on edellisestä vierähtänykkin, mutta sinä aikana on tapahtunut vaikka mitä jännää. Alottelen nyt ensin kertomalla vähän tän hetkisiä kuulumisia, jonka jälkeen tulee postauksia jo tapahtuneista retkistä ainakin Universal studio of Japanista ja Hiroshimasta. (Kunhan saan kyseisiltä reissuilta kuvia käsiini!)

No mutta kiirettä on yllättäen pitäny, koska meillä on ollu tässä koko viikon käynnissä midterm examit joihin kuului lukemiskoe, puheen- suullinen ja kirjallinenkoe sekä luetunymmärtämisen- ja kirjoittamisen koe. Kaiken tämän lisäks meille pärähti HIV/AIDS esitelmä globalizaation kurssille maanantaiksi. 

Kyllä sitä on muutaman kerran tullu iteltä kysyneeks,
 et en sitten yhtään helpompaa kieltä valinnu opiskeltavaks? :D
Viikonpäivät
Luetunymmärtämisen treeniä 

Mutta kuten sanotaan raskaat työt vaatii raskaat huvit ja nyt on hyvia luvassa kerrassaan. Tänään nimittäin alkoi kauan odotettu SPRING BREAK! Ja kuten lomalla yleensäkkin on kerettävä yhden viikon aikana tekemään kaikkea. Meiänkin viikko on ahdettu täyteen erilaisia aktiviteetteja. Tänään illalla porukalla illalliselle juhlistamaan loman alkua. Huomenna suuntaamme nenämme Kyotoon markkinoille, lauantaina mennään opettelemaan miten valmistetaan japanilaista ruoka ja sunnuntai on vielä auki mahdolliselle päivä reissulle Naraan tai Kobeen. Mutta kaikista ootetuin hetki koittaa maanantai aamuna kun lentokone lennättää meiät Japanin eteläisimpään kolkkaan eli Okinawalle. Viis päivää vaan rentoutumista ajattelematta kertaakaan Takeshi-sania tai Mearii-sania (meiän japaninkielen oppikirjojen päähenkilöt). Hyvää ruokaa, merta, aurinkoa ja kauniita maisemia, niistä on meiän ens viikko tehty.  

Saanen esitellä Mary ja Takeshi

Toivottelen teillekki mukavaa viikkoa sinne! Nauttikaa takatalvesta kun me nautitaan auringosta!
Anu

tiistai 25. helmikuuta 2014

Sarppa ei kuollukkaa nälkään ja “Tytti-flu” jyllää

Kiirettä pukkaa ettei tässä tohinassa OIKEESTI keretä kirjotella. Nyt kuitenkin tässä Anun kanssa kilipaa vierekkäin kirjotellaa nii tullee päivitystä kerrakseen. Kovasti on tekemistä ja kaiken lomassa pitäs muka opiskellakkin. Ekana vois kertoo vähän tosta koulusta. Siis nää japsit on ihan hulluja! Siis millä tahilla tuolla koulussa edetäänkään! Jos haaveilet minuutin tunnilla suomalaisesta maitorahkasta oot jo tippunu kärryiltä. Joka viikko on vähintään yks koe. Japanin kielen opiskelu on kun ala-asteelle konsanaan oltas palattu. Kotiläksynä usein on harjoitella kirjoittamaan muutama uusi kirjain 10 kertaa niinkö oli 1.-luokalla :D (on btw kerranki kiva tehä kotiläksyjä ;)  ). Kaikkein hauskinta on se että kotiläksyt ihan tosissaan pitää palauttaa opettajalle tarkastettavaksi ja jos joitain virheitä ilmenee kotiläksy tulee tehdä uudestaan. Jopa siihen kuinka kotiläksy tai joku muu paperi tulee ojentaa opettajalle on omat sääntönsä. Paperin tulee olla oikeinpäin opettajasta katsoen ja opiskelijan tulee sanoa “onegaishimasu” oikein ystävällisesti. Tunnille tullessa täytyy aina muistaa tervehtiä opettajaa ja luokasta poistuessa tulee sanoa “sutshireeshimasu”, mulla ei edelleenkään ole käryä mitä se tarkoittaa, mutta enpä viiti olla sanomattakaan. Kello soi ku tunti päättyy ja kun uusi tunti alkaa niin kuin peruskoulussa. Välkät on vaan 10 min ja eihä niillä kerkeä tehä mitää! Vähä eri meininki ku se et Savonlinnassa löhötää sohvilla 30-45 min :DJa auta armias jos tulet kellonsoiton jälkeen tunnille! En oo uskaltanu olla myöhässä (Janelle terveisiä että oltas NIIIIN pulassa jos me hitaustautiset täällä viiletettäs menemään yhessä). Kolme myöhästymistä ja kurssilta ulos. Mutta paljon ollaan opittu ja nyt ei tarvii opettajankaan enää korjata kun sanomme "Sayonaara". Alussa se tuli aika voimakkaasti ja mikkeliläisellä painotuksella, liekkö Putous jääny vähän päälle :D

No mutta muihin kuulumisiin. Salille ollaan taas päästy. Sarppa on vähän aiheuttanut siellä hämmennystä ja hänet tunnetaankin nimellä “crazy finnish girl with muschles who eats a lot and all the time” :D Täällä tosiaan ihmetellään tätä mun syömistä ja kuinka paljon syön. Eräs kolumbialainen businesta opiskeleva poika näki jo minussa rahareiän ja ehdotti josko ilmoitettaisiin minut ruuansyöntikilpailuun ja jaettaisiin voitto sixty-forty. Hän oli varma, että voisin tehdä maailman ennätyksen. Jätän kuitenkin välistä :D 


Onnellinen kun loman ja sairastelun jälkeen vihdoin reenit pyörii. Sali on kyllä pieni ja mielikuvitusta saa käyttää...

Tyttikin ihan villiinty ku oltiin hetki salilla ihan kahestaan :D

Ikinä ei voi tietää josko sali onkin suljettu. No yks päivä se oli suljettu ja Anu ja Tytti joutu Sarpan kotireenille !

Ekana viikkona täällä ei ollut meidän seminaari housen keittiöt meidän käytössä ja olin oikeesti kuolla nälkään! Täällä porukka ei vissiin syö ja voi että oli ihan mahotonta meininkiä olla noitten etelän hetelmien kanssa reissaamassa ku se että jos sanotaan että kohta syyään saatto tarkottaa että 4-5h päästä mentiin syömää! Ja sitte vielä nää japsien ruoka-annokset on niin pieniä! Yks hönkäys vaan! Ja suurimmaksi osaksi pelkkää riisiä ja muutama säälittävä lihapala, vaikka maukasta onkin!  Mutta ihanaa kun on jo päässyt omia ruokia tekemään ja ei tarvis olla kokoajan nälässä. 


Viime viikonloppuna oli yhden brittitytön synttärit, jonne meidät kutsuttiin. He asuivat muutaman muun vaihtarin ja parin japanilaisen tytön kanssa omassa asunnossa. Bileet oli kunnon perinteiset kotibileet ja hauskaa oli. Talo oli aivan täynnä porukkaa ja talo näyttikin siltä että on juhlittu. Miten sen nyt sanois nätisti, kämppä näytti tuhoutuneelta :D Japanilaisista taloista sen verran että ei oikeesti tajuta MITÄ JÄBÄT DUUUNAAA??? siis oikeesti! Ei paljoo lämpöasteita nimittäin näissä taloissa ole! Siis huhhuh ollaan niin jäässä kokoajan. Ja nää ihmettelee että ettekös te tuu maasta, jossa on paljon kylmempää et mitä me valitetaan? NOJOOOOO MUTTA MEILLÄ ON SENTÄÄN LÄMMITYKSET TALOISSA. Siis ihan hullua meininkiä ei mitkää Pohojolaisten geenit täällä näissä taloissa auta. Onneks sentään omissa huoneissa on lämmitys, jota pietäänki täysillä, mutta heti esim. vessaan mennessä täytyy pukeutua että pärjää :D  

Suht terveenäki ollaan pysytty, mitä nyt Tytti meinaa alottaa uusintakierrosta sairastelussa. Ollaan kuitenkin tartutettu kaikki muut flunssaan ja meiän saapumisen jälkeen tänne ilmestyikin desinfiointitörppöjä ja käsienpesu kehotuksia joka puolelle :D Muut opiskelijat ovat nimenneet tämän taudin “Tytti-flu”:ksi.

Lopussa vielä hitokseeen kuvia, joitten avulla meiän elämä täällä avautuu ehkä vähä paremmin :) Lissää tulossa taas kuha keritää.


<3 Sara



Salakuva baseball-pelaajista. Nää Sarpalle aina vilkuttelee ja kerran jopa tulivat nappasee kuvan koulussa. Kerran olivat syömässä ja näyttivät sitä outoa sormimerkkiä jota nää japsit tekee kokoajan. Sara hämillää näytti takas sormimerkkiä ja pelaajat repes. Sillä sormimerkillä vissii on monta merkitystä riippuen sormien asennosta, mutta ei olla vielä päästy jyvälle niistä..:D

Näitä tulee joka tuutista ja joka värissä yms! Yleesä sisällä on makeeta papumössöö. Sarppa tykkää, Tytti ja Anu ei.

Keramiikan tunneille saatii coolit suojavaatteet

Sexy and she knows it !

Lähiraflassa maistelemassa kaiken maailman kanan sydäntä ja rice sticky balsseja sweet bean soupin kera yms yms......



Ja tässä meidän rakkaat !! Nää oli meidän PARHAAT INVESTOINNIT pitkään aikaan. Pyörät on ihan ehdoton omistaa täällä. Välimatkaa paikkoihin kuitenkin on. Pyörät on täällä niinkuin autoja. Meidän piti rekisteröidä ne nimiimme ja hommata niille parkkilupa ja oma rek.nro :D Pyöriä ei saa jättää ku tietyille parkkiksille ja toisen pyörillä ei saa ajella. Yks opiskelukaverimme jätti pyörän johonki kadun vartee niinku Suomessaki voitas tehä nii pyörä oli viety pois, hän joutui maksaa sakot ja hakee sen jostain mistä lie :D

Käytiin Osakassa..



Nami hota, nama hota....mikä lie jokskin sellaseks ne näitä paikkoja kutsuu. Ideana et ruokaa saa tilata ja tiettyyn summaan saa juoda niin paljon kun haluaa tietyssä ajassa. Nää paikat on opiskelijoiden suosiossa täällä.


No siinäpä oli semmonen kokemus että huh! Näitä kyykkyvessojaki löytyy yllättävän usein! Onneks omat vessanpönttömme on lämmitettyjä (niimpä wtf???), äänitehosteilla, suihkuilla yms...varustettuja.

Kävin shoppaa. Hups.


Ruotsin vahvistuksemme Mathias!

Yks temppeli, josta ehkä päivitellää myöhemmi jos jaksetaan. Nyt on kiire :D

Pienessä söpössä ravintolassa keitolla, maukasta oli!

Ravintolan tarjoilijapoika ihastu minuun ja halus kuvan mun kanssa. Nappasinpa sitte itellekki samalla :D


Tämmösiä kaikenmaailman mitä lie ne tuolla kaupoissa myy...

Salilla näyttää useessti tältä. Jottai japsi poikia ja baseball pellaajia plus Sarppa. Hirveetä metakkaa nää japsit siellä salilla pitää ja hauskaa niillä näyttää reenatessa olevan mut hyvä vaa. Ei oo nii totista touhua ku Suomessa !

Tytin jokailtanen kiroaminen läksyjen parissa

Tytin nimi on tosi hankala näille. Määki sanon Tyttiä nykyisin Tuteksi :)

Salmiakkiaki syötettii yhelle Huanille. Ei lämmenny.

Meikän kotiläksyt. 

Tää on se sormimerkki mitä nää aina tekkee.

Eritoten bailaamaan lähtiessään näillä paikallisilla näyttää olevan villitys käyttää tällasia piilareita. Näyttäävät aika pelottavilta :S

 Ja loppuun niinku aiemmi sanoinki tosiaan kiirettä pukkaa ettei olla keritty siivotakkaa! Terkkuja vaa Kinnarisen Annelille :) (puhtaanapidon lehtorimme yliopistolla)